Jos AIKA on rahaa, me tulemme apuun. Lentokuljetukset erämaajärville alkaen 300 € suunta, eli kolme matkustajaa = 100 € per henkilö. Kun tilaat meno / paluu lennot, niin paluulennosta saat -15 %:n alennuksen. Kanootinkuljetuslisä 110-160 € matkan pituudesta riippuen. (Huom. matkustajien maksimi paino varusteineen kellukevarustuksessa yhteensä noin 400 kg).

Maisemalennätys 15 min, josta lento-aika 10 min: 1-3 henkilöä 240 €, 4 henkilöä 280 €, 5 henkilöä 300 €.

30 min lennätys 1-4 henkilöä 495 €.

1 tunnin Inarinjärven kierros tai Inarinjärvi-Vätsärin erämaa 1-4 henkilöä 850 €. (Huom. matkustajien maksimi paino yhteensä noin 400 kg).

Lentokalustomme (Cessna A 185 E) tarjoaa mahdollisuudet:

- Valokuvauslentoihin (revontulilennot erämaahan)
- Riistalaskenta -ja porotalouslentoihin
- Yleisölennätyksiin (maisemalennot)
- Tilauslentoihin (lennot erämaajärville Sevettijärveltä ja erikseen tilauksesta Inarista)
- Rahtilentoihin (lentokone pyörä/suksivarustuksella ja kellukevarustuksella)

Pyöräsukset

- 1-5 matkustajaa
- hyötykuorma noin 470 kg matkustajia ja matkatavaraa.
- ahkionkuljetus max. lev. 55 cm
- sukset max. 260 cm
- matkalentonopeus 200 km/h

Pontoons

- 1-5 matkustajaa
- hyötykuorma noin 400 kg matkustajia ja matkatavaraa.
- kanootinkuljetus
- matkalentonopeus 200 km/h
Huom! Kanootti vie hyötykuormasta kaksi kertaa oman painonsa!
Huom! Kuorman turvamääräykset!

Vätsärin erämaa

Vätsärin maisemat ovat yleispiirteiltään karuja männikköjä, mutta järviä, lampia, jokia ja puroja eli vesistöjä on runsaasti. Soita alueella on vain vähän, vaikka se on alavaa Inarin järvimaata. Vätsärin koillisosa on pääosin puutonta ja hyvin kivistä tunturiylänköä. Aluetta leimaa myös osaltaan Inarinjärvi rantoineen ja saarineen, joihin kuuluu sekä männikköisiä suurempia saaria että tunturimaisia pikkuluotoja. Männyn metsänraja kulkee alueen keskivaiheilla. Surnujärvi on Vätsärin suurin järvi ja Suomen parhaita rautujärviä. Pilkkiretki Lapin kirkasvetisille rautujärville on ollut monen ahventirrin narraajalle vain kaukainen toteutumaton unelma. Fly Laplandin avulla ovat kaukaisetkin rautu- ja taimenvedet pilkkimiehen ulottuvilla eikä suojasääkään estä kalastusretken toteutumista.

Kessin erämaa

Vaikka Vätsäri on varsin koskematonta erämaata, lienee Kessi vielä neitseellisempää seutua. Inarijärven itäpuolelle sijoittuva Kessi on alueena varsin pieni, mutta vaikean tavoitettavuutensa ansiosta pienen ihmisen ympärillä mahtavan suuri. Kessin alueella on lukuisia vesistöjä, upeita vaaroja Inarijärven rantamailla ja komeita männikkökankaita hiekkarantoineen. Kessi on Vätsäriä puuvaltaisempi, josta osoituksena taannoiset hakkuukiistat Kessin suhteen. Vaeltaminen vanhojen kilpikaarnaisten mäntyjen katveessa on elämys kerrakseen, varsinkin kun porojen lisäksi ei vastaantulijoita liiemmin näe. Alueella ei ole metsähallituksen autiotupia.

Kaldoaivin erämaa

Kaldoaivi on laajaa puutonta tunturialuetta Sevettijärven pohjoispuolella. Kalddoaivin erämaa-alue sijoittuu korkean Kalddoaivin tunturilaen itäpuolelle. Kaldoaivi on Kessin, Vätsärin ja Kalddoaivin erämaista ehdottomasti pinta-alaltaan suurin. Kuten Kessi ja Vätsäri, on myös Kalddoaivi monien vesistöjen pirstoma. Alueella on paljon kalastajille tuttuja jokia, kuten Paaskijuuha ja Silisjoki suvantoineen sekä tietenkin Näätämöjoki, johon nousee aito merilohi. Kalddoaivin läpi kulkee merkitty vaellusreitti Sevettijärveltä Nuorgamiin, mutta kävelymatkaa kertyy liki 80 km. Matkan varrella on useita autiotupia ja maasto soveltuu myös telttailuun. Ruskamatkailusta kiinnostuneille tarjoaa Kalddoaivin erämaa aivan ennen näkemättomät maisemat. Gallokin tunturialue Norjan puolella, Gardajarvi ja Kallojärvi ovat erittäin kalaisia vesiä keskellä Gallokin tunturialuetta. Alue on erikoisluvin kalastettavissa ja saavutettavissa myös lentoteitse.

Näätämö

"NEIDEN" Näätämö on toinen Suomen Jäämereen laskevista lohijoista. Se laskee Iijärvestä Norjan puolelle Neidenvuonoon. Suomen puolella Näätämö virtaa noin 40 kilometriä täysin asumattomassa ja tiettömässä erämaassa. Joki on varsin vuolas ja koskinen joskin alajuoksulla on muutama isompi jopa vesilentokoneen käytön mahdollistava suvanto. Näätämön alue on mäntyvyöhykkeen rajamailla, jossa vaihtelevat tunturikoivikot ja harvakseltaan kasvavat mäntymetsiköt. Voidaankin sanoa mäntymetsien loppuvan juuri Näätämöjoelle. Veden laatu on erinomainen, vain hivenen ruskehtava. Joki on maisemaltaan kaunis. Näätämöjoella esiintyy luonnonvaraisena merilohi, meritaimen, järvitaimen, harjus, siika ja hauki. Kalasto on täysin luonnollisen lisääntymisen varassa. Sinne ei istuteta mitään. Joki on jaettu kalastuksellisesti kahteen osaan, Opukasjärven yläpuoliseen perhokalastusalueeseen ja alapuoliseen perho- ja heittokalastusalueeseen. Vain paikallisilla asukkailla on verkkokalastusoikeus Näätämöjokeen. Jäämeren lohi nousee aina Iijärvelle ja Silisjoen suvantoihin saakka. Kalastus tapahtuu rannalta. Vieheinä käytetään vaappuja, lippoja ja lusikkauistimia. Perhokalastusalueella harjus ja taimen ovat pääasialliset saaliskalat, joten harjusperhot ovat suositeltavia. Tosin lohikin käy silloin tällöin pyydykseen, joten lohiperhojen uittamista ei voi unohtaa. Lohen paras kalastusaika on keski- tai loppukesä, koska lohet saapuvat Suomen puolelle vasta heinäkuun alussa. Harjuksen pyynti taas alkaa heti tulvan laskettua kesäkuun alussa. Metsähallituksella on useita tulenteko- ja taukopaikkoja pitkin joen vartta.

MUISTA ROSKAT! Huomaavaisesta luonnossa liikkujasta järvien ja jokivarsien rannoille jäävät elämään vain kalajutut, tuomansa roskat hän vie takaisin sivistyksen pariin.

Kutuaikana värit voimistuvat ja koiras saa tummat kutukyhmyt. Harjus on erinomainen ruokakala. Valitettavasti se ei kestä kuljetusta kesälämpimällä, joten se on syytä valmistaa ruoaksi pyyntipaikalla. Niinpä se onkin vaeltajan yleisimpiä ja toivotumpia ruokakaloja.

Harjuskeittoa maistanut ei unohda sen makua! Savustettuna isokin harjus kestää viileässä päivän pari. Levinneisyys Harjus on pohjoisen pallonpuoliskon kala. Sen levinneisyysalue Suomessa käsitää koko Pohjois-Suomen, Pohjanmaan rannikkoseudut ja Vuoksen vesistön. Vahvin kanta on pohjoisessa, mikä on luonnollista, koska harjus suosii puhtaita ja hapekkaita vesiä.

Harjuksesta on sekä vaeltavia että paikallisia kantoja, ja se viihtyy joissa, järvissä ja Itämeressäkin. Kutu Yleensä harjus kutee virtaavissa vesissä, koskien niskoilla, matalilla somerikoilla n. 0,5-1,0 m:n syvyydessä tai järvissä sorapohjaisilla selkämatalikoilla. Kutu tapahtuu keväällä veden lämmettyä noin 5-asteiseksi.

Svettijärvellä harjus kutee juhannuksen tienoilla. Harjukset peittävät mädin hiekkaan muilta eläimiltä turvaan. Kudun jälkeen koiras vartioi reviiriään ja houkuttelee uusia naaraita kutemaan. Pyynti Loppukesästä harjusta saa kokemuksemme mukaan parhaiten mustilla pintaperhoilla, joista ainakin Red Tagia on syytä kokeilla. Toinen värivaihtoehto on vihertävän väriset uppoperhot. Uistimista parhaimman saaliin ovat antaneet Lotto-lipat ja kuparinväriset Mepsit. Pilkillä harjus iskee tavalliseen kärpäsentoukilla varustettuun rautupilkkiin.

COVID-19 OHJEET

Lennoillamme Sevettijärven erämaa-alueilla Fly Lapland Oy haluaa muistuttaa Sevettijärven erämaaolosuhteista suunnitellessasi matkaa tälle alueelle. Haluamme huolehtia matkustajien turvallisuudesta aina, mutta nyt erityisesti koronavirusaikana näillä ohjeilla.

Pyydämme huomioimaan, että lennon aikana emme kuitenkaan pysty huolehtimaan riittävästä turvaväleistä lentokoneen rajallisuuden takia. Tätä turvallisuutta pyrimme varmistamaan kasvomaskien ja käsineiden käytöllä lennon aikana.

Muista:

- Älä lähde lennolle jos tunnet hengitystieoireita ja kuumetta.
- Lennoilla ei voida taata turvallisuusvälejä matkustamossa.
- Lennoilla käytetään suu- ja nenä suojaimia.
- Lennoilla ei ole käytössä yhtiön kuulosuojaimia (ota omat kuulosuojaimet tai korvatulpat halutessasi mukaan).

HUOM! Matkustajia pyydetään tuomaan omat kasvomaskit, kertakäyttökäsineet ja kuulosuojaimet mukaan lennoille.